23.9.2016

Minusta tuntuu, että siivoan joka päivä

Minusta tuntuu, että siivoan joka päivä. Niin ihmiset kai tekevät. Silti meillä kotona näyttää välillä tältä.

En ole perfektionisti enkä järjestyshullu. Kysykää vaikka lukioaikaiselta kämppikseltäni Katrilta, joka koputteli minut hereille syvästä unesta ruotsin kuuntelukokeiden aamuna. Muuten olisin nukkunut ohi.

Sittemmin olen skarpannut hieman. Kun muutin omilleni 15- vuotiaana oli siistiä kun sai levitellä tavaroita miten halusi. Jonkun ajan päästä ymmärsin, kuinka paljon hauskempaa järjestyksen keskellä on asua. Joku nytkähdys tapahtui: hankin kalenterin, muistikirjoja, siivousvälineet ja opettelin lustaamaan paitani värijärjestyksessä pinoina vaatekaappiin.

Yksiössä oli helppo siivota. Yhdellä vilaisulla näki levällään olevat tavarat, ja toisella vilaisulla ne oli aseteltu paikoilleen. Omakotitaloasuminen paljastui kokonaan uudeksi todellisuudeksi: kaikki on koko ajan kesken!


Hosuli istuu tyynenä kuolleen laventelin vieressä. Ei tullut mieleen kastella sitä kesän aikana? Laiska pieneläin!! Missä kotitontut ovat, kun niitä tarvitaan?

Keskeneräisyys oli infernaalisella tasolla, kun palasin pitkän kesän jälkeen Turkuun. Tavarat kipattiin autosta eteiseen, ja pyykkikone laitettiin hurraamaan. Kattoremontti oli sotkenut pihamaan ja keväällä pestyt ikkunat. Itkin, nillitin ja siivosin kaksi seuraavaa päivää.

Oletko Siisti- Siiri vai kuolleen kasvin vieressä tyynesti istuva Potta- Pieneläin? Mikä on sinun keinosi kestää keskeneräisyyttä? 

Kiiltävän siistiä perjantaita toivottelen täältä puunatusta olohuoneesta. Odottelen vieraita ja koiraa, joten pääsen jynssäämään paikkoja taas sunnuntaina. (HURAA!) Ehkä hauskuus ja eläminen yleensä on tärkeämpää, kuin kiiltävä koti. Eikö?

Näissä tuumissa,
Ruut

17.9.2016

Miksi muutin mökille?

Meidän mökki on mökki perinteisessä merkityksessä. Harmaa piilopirtti, josta tuuli tulee iltaisin hirsien läpi. Sähkö vedetään naapurin vajasta (Kiitos Aada, Anna ja perhe!), lämmitys onnistuu kolmella tulisijalla, jotka eivät toimi hyvin jos sataa vettä. Juomakelpoinen vesi tulee hanasta kylmänä- jos pumppu toimii.

Kävin alkusyksystä mökiltä käsin kolme viikkoa töissä toimituksessa. Päivän jälkeen oli hauska aloittaa lämmitysrumba kantamalla puita saunan vajasta. Ruoka valmistui, kun saatiin hiillos takkaan.

Hyvää:
Pimeässä piilopirtissä saa olla rauhassa. Kyläyhteisö on kävelymatkan päässä, jos mielii kahvimaitoa tai kaurahiutaleita aamupuuroon. Kun myrsky kaatoi enon ladon, sitä oli nostamassa koko kylä. Oletuksena oli, että kaikki jotka ehtivät, ovat jeesimässä. Olin tosin töissä kun latoa korjattiin. :D Konkreettinen tekeminen toimii vastapainona kirjoitus- ja ajatustyölle. Aivot tulee nollattua.

Huonoa:
Tukkaa ei muista kammata jota päivä. Vaatteet on rutussa, huussi kenottaa ja on kaukana, hampaita pestessä kylmä vesi vihloo. Lattia on aamuisin kylmä. Sateella vesi tippuu piipusta sisään. Mikään ei tapahdu heti. Tiskaaminen vaatii lämmintä vettä, joka tulee kun hakee puita, sytyttää tulen hellaan ja lämmittää veden. Saattaa saada myyräkuumeen, tai akuutin hikan.




Ja enhän minä yksin ollut. Mukana oli Joni, joka kävi kaupassa, tyhjensi veneen, tsekkasi naapurien katiskat, korjasi huussin ja kantoi skumppaa paljuun, kun Sallin ja Essin kanssa ei maltettu nousta lämpimästä vedestä. Siltä viikonlopulta ovat nämä kuvatkin. (Paitsi viimeinen, se on vuoden takaa.)

Kuluneen kesän levylöytö: Aija Puurtisen Ameriikan kontinentti- levy. Sisältää hauskaa fingelskaa! Älä pelästy haitaria ja humppakomppia, biisi kasvaa loppua kohti!

Mikä on sun mielestä mökkiolosuhteissa parasta ja ikävintä?

Terveisin: Ruut

15.8.2016

Olohuone puutalossa

Talossa on asuttu neljä kuukautta. Yläkerran työhuone on täynnä laatikoita, eikä makuuhuoneessa ole sänkyä. Keittiön kaapiston ovet on lähes kaikki fiksattu, mutta saareke odottaa vielä oviansa. Hosuli otti paikkansa keittiön hyllyltä.

Olohuoneessa on peruslinjat paikallaan. Siellä tartuin toimeen heti ensimmäisenä. Tältä talossa näytti, kun karkasin kesätöihin Itään.

Ensin hankittiin matot, sen jälkeen talonpoikaissohva. Retrosenkki maalattiin valkoiseksi ja sohvapöytä löytyi lainaksi sukulaisilta. Maalasin yläkerrasta löytyneen kaapin valkoiseksi.

Soittimet jäi olohuoneeseen.

Raidallisten mattojen kanssa kävi kuten aavistin: ensin ne oli freessit ja graafiset, nyt muutaman kuukauden jälkeen tylsät. Olisi sittenkin pitänyt valita Ikeasta ne valkoiset puuvillamatot ilman krumeluureja.

Taulut uupuvat seinältä, kattolamppu lähtee myös vaihtoon. Siihen on tulossa pesurummusta tehty valaisin, kun vaan joku käy sen pesukoneen ensin purkamassa. Johdot ja lamput odottaa jo! Odotan alkavaa syksyä, että pääsen projektien kimppuun.

Miten syksy näkyy sinun kotonasi?

Terveisin,
Ruut

27.7.2016

"You Finns love your forests too much!"

Näin sanoi minulle kerran muuan amerikkalainen tuttavani. Ai niin kun liikaa? Vai että juuri sopivasti rakastamme metsiämme?  Että metsät on meistä niiiin kivoja?


"Kun olen mennyt mettässä ja näin olen sanonut, niin ei ole koskaan maahiset tehneet rauhattomuutta"
Kalle Tapani, Ylimuonio, 1933
Suomen Kansan Vanhat Runot XII1 "Maata mennessä"


Viehtyminen metsiin tai ei, näin vanha kansa pyysi yösijaa maahiselta. Vähän kuin että tässä vaan ollaan hetki näillä mailla, ja kohta lähdetään. Asiaton kulkija menköön muualle. Sovitaanko, että et häiritse unta? 

Näihin arkistoihin tutustuin ja upposin, kun opiskelin Joensuussa muusikoksi. Väkisanoihin on hauska palata.

Milloin viimeksi kävit metsässä? Millä asialla liikuit?

Terveisin, 
Ruut

19.7.2016

Elämää sirkuksessa

Elämä mahtuu joskus asuntovaunuun. Jos on aurinkoista, karavaanitoimiston voi pystyttää vaunun eteen kalliolle.

Kun työt loppuu, voi mennä niitylle (joo tiedän, kuulostaa vähän överiltä) ja sen jälkeen hypätä sirkuksen kulisseihin. Sain näet tärkeän tehtävän. On piirrettävä, jubailtava tai vähän tanssahdeltava siihen asti, että kuusivuotias sirkusartisti päätyy oikeaan aikaan lavalle. Ja jos tossut unohtuu, ne on myös syytä hakea.

Ihan käsittämätön konsepti tämä sirkustudio Kustavissa. 

Ps. Sateella kastuu varpaat. Toivokaamme siis valoisia päiviä.

Terveisin, Ruut

9.7.2016

Vesimelonisooda

Vesimelonista saa kuplivan kesäjuoman, kun surauttaa hedelmäpalat ja veden blenderissä, ja lisää hapot mehuun. Käytin itse hapottamiseen hiilihapotuskorkkia, koska tykkään runsaista kuplista. Sama onnistuu myös kaupan kuplavedellä, jolloin mehuun lisätään  hiilihappovesi.

Skrollaa alas ohjeeseen! Julkaisin ohjeen alun perin BubbleCapin fb-sivuilla. Alkuperäiseen ohjeeseen tästä linkistä. 


Tarvitset: 1/3 vesimelonia, 4dl vettä, jäitä, blenderin, kuplavettä tai hapotuskoneen.
  1. Lohko kolmasosa vesimelonia pieniksi paloiksi.
  2. Laita vesimelonipalat ja vesi blenderiin. Surauta tasaiseksi.
  3. Siiviöi vesimeloni-vesiseos astiaan ja anna valua. Laita mehu viilenemään jääkaappiin.
  4. Jos käytät valmista kuplavettä, lisää se mehuun. Jos käytät hiilihapotuskorkkia, 
    Kaada viileä mehu kierrätysmuovipulloon, rutista pullosta ilmat pois ja kierrä hiilihapotuskorkki kiinni.
  5. Hapota 5-6 kertaa, ja hölskytä jokaisen hapottamiskerran jälkeen, jotta hiilidioksidi imeytyy mehuun.
  6. Laita hapotettu sooda hetkeksi jääkaappiin, jotta juoma ei kuohu yli pullosta.
  7. Laita jääpalat lasin pohjalle ja kaada sooda lasiin. 
Vesimelonista tulee mulle mieleen ensimmäisenä vapaapäivä ja kesä. Mitä sinulle?

Terveisin, Ruut

3.7.2016

Ammattikylpijä tarkastaa: Szechenyi Bath Budapestissa

Rakastan kylpemistä. Altaassa, paljussa, järvessä, korvossa, hallissa, poreissa, ammeessa- ja kypylöissä. Olen valinnut vuokra-asunnon kylpyamme ykköskriteerinä. Lomalla metsästän hotelleja joko ammmeella tai jacuzzilla. Juttusarjassa testaan ja raportoin eteen tulevista kylpyläkokemuksista. 

Budapest on yksi Euroopan tunnetuimmista kylpyläkaupungeista. Eikä syyttä: kaupunkiin matkustavalla kylpylään mielivällä on edessään monta vaihtoehtoa. Budapestissä olen tsekannut Szechenyin lisäksi Luckács Thermal Bathin. Tässä siis vinkkiä Unkarin kävijöille!

Kokemisen arvoisa muualla Unkarissa ovat myös Bocskai Thermal Bath Koillis-Unkarissa Hajdúböszörményn pikkukaupungissa sekä Aquatigum Debrecenissä. 

Unkariin matkaava löytää myös ulkouimaloita ja kylpylöitä lähes jokaisesta kaupungista. Siinä on kansa, joka ymmärtää hyvän päälle!



Itse kylpylästä:
Suunnistamme kartan kanssa kylpylään. Aulassa meidät vastaanottaa hulppeat patsaat, kupolikatto ja suihkulähde. Sedät kulkevat edestakaisin valkoisissa sandaaleissa ja takeissaan. Ostamme piletit, ja samalla selviää karmiva tosiseikka: pyyhkeet jäivät hotellille. Maksamme yhdestä pyyhkeestä viisitoista euroa lisähintaa. Tämä ei iloa silti hidasta.

Saamme käteen rannekkeen, jolla pääsee sisään porteista numeroitujen vaatekoppien alueelle. Vaatteet vaihdetaan kopissa, joka lukitaan rannekkeella. Sauna-ja suihkualueen lattia näyttää likaiselta. Myös lipokkaat ovat hotellilla, ja pelkäämme tuovamme Suomeen tuliaisina jalkasilsan ja viisi muuta.

Saunojen jälkeen aukeaa sisäkylpylämaailma. Korkeita, kuninkaalisia huoneita yhdistettynä pienillä käytävillä. Ruskeissa mineraalivesissä makoilee sekä paikallisia että turisteja. Kuljemme henkeä pidätellen altaasta toiseen hokien vuoronperään: "Onko tämä todellista?" Ilo kuplii minussa niin, että tanssahtelen varovasti liukkailla kaakeleilla.

Sisällä kuljetaan ympyrää. Ympyrän keskellä on ulkouima-altaita. Toinen on muotoiltu spiraaliksi, toinen on suurempi yleislallas.

Paikallinen trendi on selkeästi pramea uimahattu. Mitä suureleisempi, sen parempi. Lakeissa on kohokuvioita, muovikukkia ja kimalletta. Liitymme uimahattutätien joukkoon vesijumppaan, ja unkarin kielellä meitä ohjataan reippain ottein.

Neljän tunnin lillumisen jälkeen on hirvittävä nälkä. Onneksi kotimatkalla on pieni kiinalainen nurkkaravintola, joka lämmittää meille annokset mikrossa. Paikallinen mies kysyy, saako liittyä seuraan ja istuu samaan pöytään. Mutustamme ruokiamme sopuisassa hiljaisuudessa.

Missä? Szechenyi Bath Budapestissä
Mitä? Neljän tunnin kylpy loman ohessa
Kenen kanssa? Kahdestaan ystävän kanssa
Mitä maksoi? 18 euroa
Erityishuomio: Mukaan oma pyyhe ja sandaalit

Onko siellä muita Unkarin kylpylöissä käyneitä? Oliko hauskaa?

Terveisin, Ruut